Kävivät tuossa kysymässä viimeviikolla otammeko heidän elikkonsa hoitoon pariksi päiväksi?

Sopiihan se ja samaan syssyyn rahaa pyysivät lainaan, no minulla ei käteistä ollut niin lapsilta sitten kysyivät, vanhin sitten viimeiset käteisensä antoi lompakostaan ja äitini kiitteli kauniisti.

Seuraavana päivänä soitti ja oli todella itkuinen, en meinannut saada mitään selvää, luulin jo että jotain vakavaa sattunut, ja päässä kelasin, mistä saan lapsille vahdin että juoksen katsomaan mikä tilanne, kunnes sanoin että en saa mitään selvää voitko rauhoittua ja kertoa mmikä hätänä, siinä vaiheessa kun sai puheensa "selväksi" tajusin että siellä ollaankin sitten "kivassa" kunnossa ja riidellään. Pappa on sanonut jotain ilkeetä ja äiti pahoittanut mielensä*huokaan* kunnes tulee mulle kysymys" onko teillä jotain pappaa vastaan?" no ei todellakaan, mistä ihmeestä sellaista sanut päähänsä, hän vaan aatellut.

LISÄÄ VIINAA NIIN JOHAN SE AJATUS JUOKSEE!!! ajattelin

Elikot tulivat hoitoon ja kuinkas ollakkaanne haettiin jo seuraavana päivänä tai oikeasti illalla kun oltiin päivä vietetty baarissa.

*huokaus* ei sitten oltu reissuun lähdettykkään. Päivä annettiin vielä "lasten" olla hoidossa ennen kuin haettiin kotiin.

Ja hitto meinattu edes pystyssä pysyä pappa tuossa eteisessä kun koiruus kerran kiskaisi, että:"ihanaa minut haetaan kotiin" ja sitten oltiinkin pyrstöllään.

Eilen sitten lähetin muksun viemään koiran ruuan heille, niinkuin normaalisti joka päivä kun meillä sitä kotiruokaa kertyy päivässä lähes maitopurkillinen. Olettaen että he ovat kotona kun eivät reissuun lähteneetkään. No väärä luulo, eivät olleet kotona, mutta illalla olisivat ja tulkaahan saunaan.

sanoin että minulla on illalla menoa, mutta sen jälkeen sitten, johon äitini sanoi että he pitävät saunan lämpimänä.

Ensin piti mennä heille suoraan, mutta kun mies oli vastassa päätimme heittää tavarani kotiin ja samalla katsoin että onpa saunamäki pimiänä.

Soitto äidille, että onkos se sauna tänään, "mitä, mitä, ei, ei ole  nukumme juuri"

Joo kiitos nukkukaa.....

Vanhin  muksu kiukuttelee kun ei ole velkojaan saanut takaisin kun lupasivat ti:na maksaa.

Ymmärrän kyllä häntä, ei ole kivaa jos joutuu itse rahojaan pyytämään ja en usko että hänen niiden perään tarvii kysellä, kunhan mamman pää selviää niin muistaa kyllä itsekkin, mutta siihen voi mennä se viikko tai kaksiOtsan rypistys

Onneksi ei tuolle tarvitse enään sen enempää selitellä, tajuaa itsekkin sen mistä tämä muistikatkos johtuu.

Mutta minulla sotii vastaan ajatus että lapselta lainataan eikä sovittuna päivänä makseta takaisin, ei edes ilmoita että maksaa kunhan pääsevät vaikka to:na käymään.

Pitäisi vaan itsekkin oppia uskomaan se että kun raha päivä on niin viikkosta kahteen menee niin että puheisiinsa ei ole luottamista, tulisi itsellekkin vähemmän pettymyksiä.

Isännys tietenkin myös kiukkuinen, kun sitten me saamme kuunnella sitä vinkumista tuossa kun teini ei rahojaan saa. Vaikka hän sen ymmärtääkin että ei ole meidän vika.

Täytyy varmaan tänään soittaa ja hieman puhutella.

Tulee niin oma lapsuus ja katteettomat lupaukset taas mieleenOtsan rypistys

Omien lasteni kohdalla en sitä  hyväksy ja olen sen äidilleni sanonutkin, että minun lapsilleni et lupaa mitään jos et lupauksiasi lunasta.

Toivotaan että eivät tänään nenä punaisena tuohon ilmesty, mielialani on tänään erityisen herkkä räjähtämään heidän kohdallaan.