niin sitten oli eilen ollut koulussa sanomista.

Haukkumista puolin ja toisin. Eihän haukku haavaa tee,  eipä kivaa kuitenkaan. oli pojat haukkuneet lapselleni minua tämän vanhimman alan harrastajaksi ja  lapseni koittanut ensin puolustaa kunnes oli laittanut sanat takaisin.

Tänään olivat sitten "isot"pojat uhanneet hankkia aseen ja ampuvat lapsemme aivot seinälle.

Koitin kouluun taas soittaa että miten tämä uhkailu on nyt käsitelty?

Rehtori ei paikalla ja opettaja pyysi minua soittamaan  10min. päästä kun tunti ohi, soitan jämptisti 10 min. päästä ja opettaja jo lähtenyt ja apuopettaja alkaa sitten minulle paasata kuinka  joidenkin vanhempien on vaikea hyväksyä se että omakin lapsi saattaa olla syyllinen tapauksiin.

ollaanko me väitetty että meidän lapsi ei voisi olla syyllinen haemme vain se  perimmäisen syyn mistä tapaus on saanut alkunsa ja yleensä on ollut niin että aloittaja EI ole ollut meidän lapsi.

Mutta jos kaikki ihmiset kävisivät toisten kimppuun sen tähden että toinen on ärsyttävä saisin olla mätkimässä yhtä jos toista sen takia että on ärsyttävä.

Ja tiedän että lapsestani kyllä riemastuu jos hetken jaksaa nyppiä.

Sitten kun lapseni oli huolissaan kouluun menosta, jos toiset nyt uhkauksensa toteuttaa, koitin sanoa että kunhan uhkailevat, en paina villaisella vaan otan uhkailun tosissani,koitan olla ylireagoimatta ja rauhallisesti käsitellä lapsen kanssa asian.

MUTTA apuopettaja oli sitä mieltä että minun pitää ensin uskoa että lapseni on koulussa turvassa niin silloin lapsenikin uskoo että on turvassa,mutta miten voin luottaa että lapseni oisi siellä turvassa, kun viime kerrallakin, kun oisi tikkejä tarvinnut kukaan ei häntä terveyskeskukseen toimittanut vaan laittoivat yksin kotiin kävelemään.

Jaajaa taas taas vedetään sitten vanhoja......kukahan veti  ensin eilisen vaikka elisiestä en ollut soittamassa vaan tämänpäin uhkailusta.

Ja kun kysyin prosessista siirtää lapsi toiseen kouluun? EI mitään hyötyä ongelma vaan siirtyy koska lapsellani on vetovoima joutua tilanteisiin.

Onko tosiaan niin  lapsessani onkin se vika että hän on koulukiusattu pitääkin tarkastella nyt asiaa niin että se onkin hän jossa se syy.

Mitä lapsessani pitäisi muuttaa, että häntä ei nypittäisi, pahoinpideltäisi, nöyryytettäisi, haukuttaisi tai miten saan  hänet uskomaan että ei reagoisi siihen että hänen perhettään haukutaan.

ja kun sanoin että mihin tämä maailma on menossa että meidän aikaan rehtorin puhuttelu oli jo niin iso juttu että pisti meidät olemaan iisisti, mutta nykyään ei kuulemma rehtorin puhutteluja voi pitää kun sitten soitetaan poliisit paikalle selvittämään, kuka oikeasti oli syyllinen.

 

*huokaus*